Kleopatra rakastaa merkkijonoja. Kun hänelle annetaan $n$:n pituinen merkkijono $s$ (joka koostuu merkeistä $s[1], \dots, s[n]$), hän alkaa välittömästi järjestää sitä. Järjestämisprosessin aikana hän suorittaa sarjan muotoa $s[i] \leftrightarrow s[i + 1]$ olevia vaihtoja, missä $i \in \{1, 2, \dots, n - 1\}$. Lopuksi hän palauttaa järjestetyn merkkijonon ja vaatii kultakolikoita määrän, joka vastaa kaikkien tehtyjen vaihtojen indeksien $i$ summaa (jos vaihto tehtiin useita kertoja samalla indeksillä $i$, kyseinen $i$ lasketaan mukaan summaan yhtä monta kertaa kuin vaihto tehtiin). Kleopatra ei ole tuhlaavainen: kaikista tavoista järjestää merkkijono hän valitsee sen, jossa hänen järjestämisestä saamiensa kolikoiden määrä on pienin mahdollinen.
Myös Katariina de' Medici rakastaa merkkijonoja. Hänellä on $n$:n pituinen merkkijono, ja hän haluaa leikkiä sillä. Tarkemmin sanottuna hän on kiinnostunut seuraavista operaatioista:
- "
1 i c" — korvaa $s[i]$ merkillä $c$; - "
2 i j" — ota kopio merkkijonon $s$ osamerkkijonosta $i$:nnestä merkistä $j$:nteen merkkiin (päätepisteet mukaan lukien, $i \le j$) ja järjestä se, kun taas merkkijonon $s$ merkit säilyvät ennallaan. - "
3 i j" — poimi merkkijonon $s$ osamerkkijono $i$:nnestä merkistä $j$:nteen merkkiin (päätepisteet mukaan lukien, $i \le j$), järjestä se ja aseta se takaisin merkkijonoon $s$ samaan kohtaan.
Katariina de' Medici osaa käsitellä ensimmäisen tyypin kyselyt itse, mutta toisen ja kolmannen tyypin kyselyt ovat liian monimutkaisia, joten hän kääntyy niissä Kleopatran puoleen. Arvioidessaan tämän toimenpiteen hintaa Kleopatra ei laske yhteen merkkijonon $s$ indeksejä ($i$:stä $j$:hin), vaan osamerkkijonon alusta lasketut suhteelliset indeksit ($1$:stä $j - i + 1$:een).
Katariina de' Medici ei myöskään ole tuhlaavainen ja seuraa budjettiaan tarkasti. Laske siksi jokaiselle hänen Kleopatralle esittämälleen pyynnölle, kuinka monta kultakolikkoa Katariina de' Medicin täytyy käyttää.
Syöte
Syötteen ensimmäinen rivi sisältää kokonaisluvun $t$ — testitapausten lukumäärän ($1 \le t \le 3 \cdot 10^5$). Jokaisessa testitapauksessa:
Ensimmäinen rivi sisältää kaksi kokonaislukua, $n$ ja $q$ — merkkijonon pituuden ja kyselyiden lukumäärän ($1 \le n, q \le 3 \cdot 10^5$). Seuraava rivi sisältää $n$:stä englantilaisesta suuraakkosesta koostuvan merkkijonon. Seuraavat $q$ riviä kuvaavat kyselyt. Jokainen kyselykuvaus onหนึ่งใน kolmesta tyypistä:
- "
1 i c" — korvaa $s[i]$ merkillä $c$ ($1 \le i \le n$; $c \in \{\text{A}, \text{B}, \dots, \text{Z}\}$); - "
2 i j" — etsi osamerkkijonon $s[i..j]$ järjestämisen hinta, kun merkkijono $s$ säilyy ennallaan ($1 \le i, j \le n$); - "
3 i j" — etsi osamerkkijonon $s[i..j]$ järjestämisen hinta, kun merkkijonon $s$ osamerkkijono $s[i..j]$ korvataan järjestetyllä osamerkkijonolla ($1 \le i, j \le n$).
Jokaisessa testitapauksessa on vähintään yksi toisen tai kolmannen tyypin kysely.
Lukujen $n$ summa yli kaikkien testitapausten on enintään $3 \cdot 10^5$. Lukujen $q$ summa yli kaikkien testitapausten on enintään $3 \cdot 10^5$.
Tuloste
Tulosta jokaiselle testitapaukselle omille riveilleen vastaukset kaikkiin toisen ja kolmannen tyypin kyselyihin, eli kolikoiden määrä, jonka Kleopatra saa kustakin järjestämisestä.
Esimerkit
Syöte 1
1 5 20 DBCAA 2 1 5 2 2 4 1 3 Z 2 1 3 3 1 5 2 1 5 1 5 A 3 2 4 2 1 5 1 1 C 2 1 2 3 4 5 2 3 5 1 2 B 2 1 5 3 1 1 2 1 1 1 4 D 2 1 5 3 1 5
Tuloste 1
18 3 1 16 0 0 7 1 1 1 9 0 0 3 3
Syöte 2
3 3 5 CBA 2 1 3 3 1 3 2 1 3 1 2 C 2 1 2 5 5 ABCDE 2 2 5 1 5 A 2 1 5 3 1 5 2 1 5 6 5 YYYYYY 2 1 6 1 3 A 2 1 6 3 2 5 2 1 6
Tuloste 2
4 4 0 0 0 9 9 0 0 3 1 1
Huomautus
Tarkastellaan ensimmäistä esimerkkiä. Siinä alkuperäinen merkkijono on "DBCAA". Käydään läpi kaikki 20 kyselyä järjestyksessä:
- Kysely "
2 1 5". Nykyinen merkkijono: "DBCAA". Osamerkkijono $t[1..5]$ = "DBCAA", vastaus: 18. Merkkijono ei muutu. - Kysely "
2 2 4". Merkkijono: "DBCAA". Osamerkkijono $t[2..4]$ = "BCA", vastaus: 3. Merkkijono ei muutu. - Kysely "
1 3 Z". Päivitys: $t[3] \leftarrow$ "Z". Oli "DBCAA", nyt "DBZAA". - Kysely "
2 1 3". Merkkijono: "DBZAA". Osamerkkijono $t[1..3]$ = "DBZ", vastaus: 1. Merkkijono ei muutu. - Kysely "
3 1 5". Merkkijono: "DBZAA". Osamerkkijono $t[1..5]$ = "DBZAA", vastaus: 16. Muutoksen jälkeen osamerkkijonon järjestäminen: "DBZAA" $\rightarrow$ "AABDZ". Merkkijonoksi tuli "AABDZ". - Kysely "
2 1 5". Merkkijono: "AABDZ". Osamerkkijono "AABDZ", vastaus: 0. Merkkijono ei muutu. - Kysely "
1 5 A". Oli "AABDZ", nyt "AABDA". - Kysely "
3 2 4". Merkkijono: "AABDA". Osamerkkijono $t[2..4]$ = "ABD", vastaus: 0. Järjestämisen jälkeen "ABD" ei muutu, merkkijono pysyy muodossa "AABDA". - Kysely "
2 1 5". Merkkijono: "AABDA". Osamerkkijono "AABDA", vastaus: 7. Merkkijono ei muutu. - Kysely "
1 1 C". Oli "AABDA", nyt "CABDA". - Kysely "
2 1 2". Merkkijono: "CABDA". Osamerkkijono $t[1..2]$ = "CA", vastaus: 1. Merkkijono ei muutu. - Kysely "
3 4 5". Merkkijono: "CABDA". Osamerkkijono $t[4..5]$ = "DA", vastaus: 1. Muutoksen jälkeen: "DA" $\rightarrow$ "AD". Merkkijonoksi tuli "CABAD". - Kysely "
2 3 5". Merkkijono: "CABAD". Osamerkkijono $t[3..5]$ = "BAD", vastaus: 1. Merkkijono ei muutu. - Kysely "
1 2 B". Oli "CABAD", nyt "CBBAD". - Kysely "
2 1 5". Merkkijono: "CBBAD". Osamerkkijono "CBBAD", vastaus: 9. Merkkijono ei muutu. - Kysely "
3 1 1". Merkkijono: "CBBAD". Osamerkkijono $t[1..1]$ = "C", vastaus: 0. Pituuden 1 järjestäminen ei muuta mitään, merkkijono pysyy muodossa "CBBAD". - Kysely "
2 1 1". Merkkijono: "CBBAD". Osamerkkijono $t[1..1]$ = "C", vastaus: 0. Merkkijono ei muutu. - Kysely "
1 4 D". Oli "CBBAD", nyt "CBBDD". - Kysely "
2 1 5". Merkkijono: "CBBDD". Osamerkkijono $t[1..5]$ = "CBBDD", vastaus: 3. Merkkijono ei muutu. - Kysely "
3 1 5". Merkkijono: "CBBDD". Osamerkkijono $t[1..5]$ = "CBBDD", vastaus: 3. Muutoksen jälkeen: "CBBDD" $\rightarrow$ "BBCDD". Lopullinen merkkijono on "BBCDD".