Muistellaan Tarjanin algoritmia suuntaamattoman verkon artikulaatiopisteiden (joita kutsutaan myös leikkaussolmuiksi) laskemiseksi; sen pseudokoodi on esitetty Algoritmissa 1.
Algorithm 1 The Correct Tarjan Algorithm
1: function TARJAN(i, d)
2: visited[i] <- true
3: depth[i] <- d
4: low[i] <- d
5: childCount <- 0
6: isArticulation <- false
7:
8: for each j in adj[i] do
9: if j = parent[i] then
10: continue
11: end if
12: if not visited[j] then
13: parent[j] <- i
14: TARJAN(j, d + 1)
15: childCount <- childCount + 1
16: if low[j] >= depth[i] then
17: isArticulation <- true
18: end if
19: low[i] <- min(low[i], low[j])
20: else
21: low[i] <- min(low[i], depth[j])
22: end if
23: end for
24: if (parent[i] != null and isArticulation)
or (parent[i] = null and childCount > 1)
then
25: Output i as articulation point
26: end if
27: end function
Algorithm 2 The Incorrect Trajan Algorithm
1: function TRAJAN(i, d)
2: visited[i] <- true
3: depth[i] <- d
4: low[i] <- d
5: childCount <- 0
6: isArticulation <- false
7:
8: for each j in adj[i] do
9: if j = parent[i] then
10: continue
11: end if
12: if not visited[j] then
13: parent[j] <- i
14: TRAJAN(j, d + 1)
15: childCount <- childCount + 1
16: if low[j] >= depth[i] then
17: isArticulation <- true
18: end if
19: end if
20: low[i] <- min(low[i], low[j])
21:
22:
23: end for
24: if (parent[i] != null and isArticulation)
or (parent[i] = null and childCount > 1)
then
25: Output i as articulation point
26: end if
27: end function
Huomaa, että pseudokoodissa $\textit{adj}[i]$ on taulukko, joka sisältää kaikki solmun $i$ naapurisolmut, $\textit{parent}$ on taulukko, jonka jokaisen alkion alkuarvo on $\text{null}$, ja $\textit{visited}$ on taulukko, jonka jokaisen alkion alkuarvo on $\text{false}$.
Joillakin opiskelijoilla voi olla vaikeuksia ymmärtää tätä algoritmia, erityisesti riviltä $19$ riville $22$. He eivät ymmärrä, miksi Tarjanin algoritmin täytyy laskea arvo $\textit{low}[i]$ eri tavalla, ja he saattavat muistaa algoritmista virheellisen version. Kutsutaan tätä virheellistä versiota Trajanin algoritmiksi, joka on esitetty Algoritmissa 2. Huomaa, että Tarjanin ja Trajanin algoritmit ovat lähes samat lukuun ottamatta funktioiden nimiä ja $4$ riviä riviltä $19$ riville $22$.
Annettuna suuntaamaton yhtenäinen verkko, jossa on $n$ solmua ja $m$ kaarta, määritä jokaiselle solmulle $u$, onko olemassa solmu $v$ ja $2$-ulotteinen taulukko $\textit{adj}$ (taulukon $\textit{adj}$ täytyy esittää annettua verkkoa) siten, että $\textsc{Tarjan}(v, 0)$ ja $\textsc{Trajan}(v, 0)$ tuottavat eri tuloksen solmulle $u$ (eli Tarjanin algoritmi toteaa solmun $u$ olevan artikulaatiopiste, kun taas Trajanin algoritmi ei, tai päinvastoin).
Syöte
Syötteessä on useita testitapauksia. Syötteen ensimmäinen rivi sisältää kokonaisluvun $T$ ($1 \le T \le 10^4$), joka ilmaisee testitapausten lukumäärän. Jokaisessa testitapauksessa:
Ensimmäinen rivi sisältää kaksi kokonaislukua $n$ ja $m$ ($2 \le n \le 10^5$, $1 \le m \le 10^5$), jotka ilmaisevat annetun verkon solmujen ja kaarien lukumäärän.
Seuraavilla $m$ rivillä $i$:s rivi sisältää kaksi kokonaislukua $u_i$ ja $v_i$ ($1 \le u_i, v_i \le n$), mikä ilmaisee, että verkossa on solmut $u_i$ ja $v_i$ yhdistävä kaari.
On taattu, että annettu verkko on yhtenäinen eikä siinä ole silmukoita tai moninkertaisia kaaria. Lisäksi lukujen $n$ summa eikä lukujen $m$ summa yli kaikkien testitapausten ylitä arvoa $10^6$.
Tuloste
Tulosta jokaista testitapausta kohden yksi rivi, joka sisältää kokonaislukuja yhdellä välilyönnillä erotettuina kasvavassa järjestyksessä. Jokainen kokonaisluku on solmu, jolle Tarjanin ja Trajanin algoritmit voivat tuottaa eri tuloksen. Jos tällaisia solmuja ei ole, tulosta sen sijaan yhdelle riville Empty.
Esimerkki
Esimerkkisyöte 1
2 9 12 1 3 2 3 1 2 3 6 6 9 9 3 4 6 5 6 4 5 7 9 8 9 7 8 2 1 1 2
Esimerkkituloste 1
3 6 9 Empty
Huomautus
Ensimmäisessä esimerkkitestitapauksessa:
- Tapauksessa $u = 3$ tarkastele arvoja $v = 1$ ja $\textit{adj} = [[3, 2], [3, 1], [1, 2, 6, 9], [6, 5], [6, 4], [4, 5, 3, 9], [9, 8], [9, 7], [7, 8, 3, 6]]$.
- Tapauksessa $u = 6$ tarkastele arvoja $v = 4$ ja $\textit{adj} = [[2, 3], [1, 3], [9, 6, 2, 1], [6, 5], [6, 4], [4, 5, 3, 9], [9, 8], [9, 7], [7, 8, 3, 6]]$.
- Tapauksessa $u = 9$ tarkastele arvoja $v = 7$ ja $\textit{adj} = [[2, 3], [1, 3], [9, 6, 2, 1], [5, 6], [4, 6], [9, 3, 5, 4], [9, 8], [9, 7], [7, 8, 3, 6]]$.
Huomaa, että kaikki selityksen taulukot $\textit{adj}$ ovat $1$-indeksoituja.